Tasa-arvo keskustelu voi olla myös lähtökohtaisesti epätasa-arvoinen
Tasa-arvolaki suurennuslasin alla alustukseksi
Sukupuolen tasa-arvokeskusteluissa on vieläkin liian usein huomion kohteena ainoastaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo eli keskustelun keskiössä on uudistuksista huolimatta edelleen binäärisyyteen rajoittunut tasa-arvolaki Suomessa.
Lain nimi on ”Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta”.
Tasa-arvolain velvoite edistää systemaattisesti sukupuolten tasa-arvoa koskee laissa edelleen vain miesten ja naisten tasa-arvon edistämistoimenpiteitä.
Laissa ei vaadita edistämään kaikkien miesten, naisten ja muunsukupuolisten välistä tasa-arvoa. Eli edistämistoimenpidevelvoitteisuuden osalta laki ei tunnusta edelleenkään tasavertaisesti muunsukupuolisuutta osana tasa-arvoista sukupuolien mahdollisuutta esimerkiksi sijoittua tehtäviin.
Puhumattakaan siitä, että tasa-arvolaki puhuisi ylipäätään tasa-arvoisuudesta koko ihmisyyden kirjossa, siihen ottaa Suomessa kantaa sitten yhdenvertaisuuslaki.
Vielä kuulee ihmettelyä siitä, miksi aina tasa-arvokeskustelu on niin naismies painotteista, mutta se juontaa juurensa siihen, että tasa-arvo laki velvoittaa mittaamaan ja tilastoimaan naisten ja miesten välisiä eroja tehtävissä ja palkkauksessa.
Mille tasa-arvoisuutta tavoitellaan?
Sen määrittely tarvitsee varovaisuutta ja tarkkuutta.
Pysytään vielä hetki Suomen tasa-arvolaissa.
Tasa-arvon edistämisen toimenpiteet ja mittaaminen työpaikoilla keskittyvät lain ohjaamina usein ainoastaan binäärisen normiston mukaisiin cissukupuolisiin eli syntymässään joko naiseksi tai miehiksi määriteltyihin ja sellaiseksi itsensä edelleen kokeviin henkilöihin.
Kun otsikoidaan keskustelua miesten ja naisten osuuksista esimerkiksi hallituksissa tai johtoryhmissä, käytetään yksiselitteisenä termiä sukupuolien välinen tasa-arvo, kun oikeasti kyse on binäärisestä cis sukupuolisuuden välisestä tasa-arvosta.
Sukupuolien välisestä tasa-arvosta puhuttaessa unohtuu käytännön keskustelussa usein muunsukupuoliset, transsukupuoliset, intersukupuoliset ja sukupuolettomat tai muut mahdolliset sukupuolet.
Sukupuoli-identiteetti on henkilökohtainen kokemus ja jokaisella on oikeus määrittää oma sukupuolensa tai olla halutessaan määrittämättä. Kukaan ulkopuolinen ei voi toisen ulkoisen olemuksen perusteella arvata sukupuolta, koska mm. henkilön itseilmaisu voi poiketa sukupuolesta.
Lakia on uudistettu, ja siihen on lisätty termit ’sukupuoli-identiteetti’ ja ’sukupuolen ilmaisu’. Sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun suhteen laki ei velvoita edistämään tasa-arvoa, mutta velvoittaa ehkäisemään systemaattisesti syrjintää sen lisäksi, että syrjintä on kielletty sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun osalta.
Tasa-arvolaissa kuitenkin termi ‘sukupuoli’ tarkoittaa edelleen vain miestä tai naista.
Tekeekö tasa-arvolain noudattaminen Suomesta tasa-arvoisen maan?
Suomessa on tasa-arvolaki ja vieläkin törmää taustaoletukseen siitä, että Suomi on tasa-arvoinen maa. Mistä me se tiedetään? Entä jos me vaan uskomme niin, kun näin sanotaan ja onhan syrjintä lailla kielletty.
Tasa-arvosta ei voi puhua ilman keskustelua syrjinnästä. Syrjintä kielletään sekä tasa-arvolaissa, että yhdenvertaisuuslaissa. Tasa-arvolaki velvoittaa ehkäisemään sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää tavoitteellisesti ja systemaattisesti.
Mielestäni syrjinnän ehkäisyssä työyhteisössä on pohjimmiltaan kyse hyvin pitkälti yksilöiden syrjivien ennakkoasenteiden tunnistamisesta, hyväksymisestä ja sen jälkeen poisoppimisesta syrjivistä ajatus- ja käytösmalleista yksilötasolla organisaatiolaajuudessa.
Harvoin tällaista näkee kuitenkaan syrjinnän ehkäisyn toimenpidelistalla.
Syrjinnän aktiivinen ehkäisy on haastava ja monitahoinen kokonaisuus, missä usein meidät yllättää syrjivät ajatusmallit ja niiden valtava laajuus. Ei ole siis kyse siitä, miten hyvin noudatamme työpaikoilla lakia ja saamme tasa-arvolakiin liittyvät ”tick in the box” -toimenpiteet kirjattua ja kommunikoitua, vaan siitä miten paljon syrjintää todellisuudessa esiintyy.
Painavia mietteitä syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta Presidentin virkaanastujaispuheen innoittamana
Puhun syrjinnästä käsitteenä koulutuksissani mm. seuraavasti:
”Syrjintä on käsitteenä väljä ja sosiaalipsykologian kentällä huojuvasti määritelty. Onko poissulkeminen syrjintää? Jos suosii sisäryhmää niin tarkoittaako se automaattisesti sitä, että sulkee toisia ulos?
Vastaus: joillekin sisäryhmän suosiminen on automaattisesti ulkoryhmän syrjimistä, toisille ei.
Tasa-arvolaissa sisäryhmän suosiminen ei ole syrjimistä, mutta elävässä elämässä sen mekanismin kautta, että me rakastaan samankaltaisuutta ja luonnostamme suosimme sisäryhmäläisiä, syntyy myös mikrosyrjintää ja poissulkemista.”
Jos emme tunnista ja tunnusta syrjintää, on vaikea ymmärtää tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Seksuaalinen suuntautuminen ei ole osa tasa-arvolakia, mutta se on osa yhdenvertaisuuslakia, missä syrjintä seksuaali-identiteetin perusteella on samalla lailla kielletty kuin tasa-arvolaissa.
Tarkastellaanpa siis syrjintää seuraavaksi hetki yhdenvertaisuuslain näkökulmasta.
Suomen Tasavallan vastavalitun Presidentin virkaanastujaispuheessa oli hieno osio: ”
“Sain ystävältäni pari viikkoa sitten viestin. Hän kirjoitti seuraavasti: “Sinä tiedät minun ajattelevan aina niin, että loppujen lopuksi on enemmän asioita, jotka yhdistävät kuin erottavat. Politiikassa harvoin väri ratkaisee. Enemmän siellä vaikuttaa kyky avata mielensä toiselle ja toisenlaisille ajatuksille. Tulla puoliväliin vastaan, haastaa, väitellä tiukastikin mutta silti rakentaa siltoja ja hakea kompromissia. Jos on tahtoa, aina löytyy tie eteenpäin. Mutta ennen kaikkea tärkeintä on kuitenkin nähdä ihminen ja antaa tilaisuus.”. Tässä taitaa olla viesti meille kaikille. Aivan jokaiselle.”
Suora lainaus: Tasavallan presidentti Alexander Stubbin virkaanastujaispuhe 1.3.2024. https://www.presidentti.fi/tasavallan-presidentti-alexander-stubbin-virkaanastujaispuhe-1-3-2024/
Minä tulkitsin ja havainnon tuon presidentin puheen kohdan seuraavasti:
Saimme vahvan kehotuksen syrjinnän tunnistamiseen ja sen miettimiseen yksilöinä.
Miksi meitä pitää kehoittaa itsetuskiskeluun?
Saimme suomalaisina kokea presidentin vaalien aikaan hurjan paljastuksen yhdenvertaisuuden toteutumisesta meidän kansalaisten ajattelussa. Meidän ihmisten ajattelussa siitä, mikä ominaisuus estää presidenttinä toimimisen. Valitettavan iso osa suomalaisia kertoi, ettei voi äänestää homoseksuaalia ehdokasta. Median otsikot loivat siitä ajatuksellisen johtopäätöksen, että suomalaisen mielestä homoseksuaalisuus estää presidenttinä toimimisen.
Eikö kuitenkin ole niin, että meidän toinen kansallinen syrjintään puuttuva laki nimenomaisesti kieltää syrjinnän seksuaaliseen suuntautumisen perusteella. Meistä lähes kolmannes ilmoitti selkeästi syrjivästä ajattelustaan ja siihen liittyvästä syrjivästä suorasta käytösmallista.
Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki ei uloitu yksilön äänestyskäyttäytymisen juurisyihin, mutta me samat ihmisethän johdamme yrityksiä ja koko Suomen maata - niillä samoilla syrjivillä ajatus- ja käytösmalleilla. Ja työkäyttäytymiseen laki uloittuu.
Jälkihikikeskustelut keskittyivät ajoittain tuomitsemaan mediaa siitä, että moinen asia selvitettiin tai sitä tutkittiin. Asian tutkimisessa itsessään ei ollut vikaa. Kiitos myös kansalaisille rehellisyydestä - ei asian ääneen sanomisessa ole myöskään mitään vikaa - päinvastoin.
Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan jouduimme kiemurtelemaan sen tosiasian äärellä, että meillä on oikeasti isossa mittaluokassa syrjiviä asenteita. Meillä on niitä, ihan kaikilla, minullakin!
Jälkihiki osoitti kuitenkin kulttuurikypsymättömyyden avoimeen ja tuomiovapaaseen keskusteluun. Meillä on vielä paljon opeteltavaa armolliseen ja sallivaan keskusteluun syrjivien ajatusmallien vaikutuksesta käytökseen - niin kansakuntana, organisaatioissa kuin johtoryhmissäkin.
Ihminen tekee kuitenkin aina työn toiselle ihmiselle. Haastan meitä jokaista ihmistä miettimään ihmisyyttä ja tasa-arvon toteutumista omassa henkilökohtaisessa ajattelussa. Meillä kaikilla on syrjiviä ajatuksia. Puhutaan niistä ääneen ja työstetään niitä yhdessä tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta.
Lisää tasa-arvosta ja tasa-arvolaistahttps://tasa-arvo.fi/tasa-arvolaki-pahkinankuoressahttps://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20naisten%20ja%20miesten#highlight4
Terminologiasta
Englanninkieliset sanat Equality ja Parity eli tasa-arvo ja tasa-arvoisuus ovat selitettynä englannin kielellä alla. Yhdenvertaisuus on englanniksi Equality eli sama kuin tasa-arvo. Tasa-arvosta käytetään englannin kielellä myös sanaa Equal opportunity.
Suomessa käytetään sanaa tasa-arvo, mutta sillä viitataan usein nimenomana tasa-arvolakiin. Tämä tekee tasa-arvo termin käytöstä usein haastavan, koska itse laki on todella ”laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta” ei tasa-arvoisista mahdollisuuksista kaikille ihmisille ja ihmisyydelle.
Meillä on Suomessa erikseen yhdenvertaisuuslaki, joka itseasiassa ottaa enemmän kantaa tasa-arvoon kokonaisterminä ja on yhdenmukaisempi englanninkielisen termistön kanssa.
Lisäksi Suomessa menee DEI keskustelussa sekaisin Equity ja Equality eli DEI (monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja inklusiivisuus) eroavat termeinä sisällöllisesti yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.
Kaikki tärkeitä käsitteitä ja termiselitysten tarkoitus ei ole osoittaa sormella sanojen oikeaa tai väärää käyttöä. Terminologian purkaminen on tärkeää, koska se mahdollistaa aihealueen syvempää ymmärtämistä ja ajattelua.
Equality = Yhdenvertaisuus (Oxford Eng-Eng sanakirja: the fact of being equal in rights, status, advantages, etc.)
Parity = Tasa-arvoisuus tai yhdenvertaisuus (Oxford Eng-Eng sanakirja: the state of being equal, especially the state of having equal pay or status)
Equal Opportunity / Equality = Tasa-arvoisuus (Oxford Eng-Eng sanakirja: the right to be treated equally, whatever your sex, race, age, etc)
E-sana DEI akronyymissä = Equity eli oikeudenmukaisuus (Oxford Eng-Eng sanakirja: a system of natural justice allowing a fair judgement in a situation which is not covered by the existing laws. Synonym Fairness).